keskiviikko 28. elokuuta 2013

Ruisreikäleivät aidosta leipäjuuresta, osa 2

Nyt siis seuraa osa 2 ruisleivän valmistukseen juuresta:
Osan 1 löydät täältä.
Ruisleivän leipominen:


Tähän tarvitset:
Juuren
Tuoreita ruisjauhoja (mieluusti luomu)
Raikasta vettä
Hyvää ja laadukasta suolaa (esim. vuorisuola)

Leivän valmistus on aikaavievää, joten varaa paljon aikaa. Vähintään yön yli haudutuksen lisäksi vähintään nelisen tuntia. Sen jälkeen vielä 2-3 tuntia vähintään jälkilämmössä kypsyttämiseen, mieluusti toisenkin yön yli. Tällä ohjeella tulee neljä ruisleipää. 


Koska ruisleivän valmistus vaatii tyyneyttä ja sielunrauhaa, niin tämä alkuun:
"Kaikessa mikä on melkein
luulen epäonnistuneeni,

mutta mikään täällä ei ole valmista.
Me ollaan kaikki vaan
matkalla."
Aivan niin kuin täydellisen ruisleivän valmistus...

Sinulla on siis nyt juuri. Lado se astiaan ja sekoita siihen litra lämmintä vettä. Minä otan lämpimän veden suoraan hanasta, mutta jos pelkäät kraanasta tulevaa lämmintä vettä ruuanlaitossa niin lutraa sitten rauhassa mikrojen tai muiden kanssa, että saat siitä sopivan lämpöistä. Pieni lämpö riittää eli noin hieman ruumiinlämpöä korkeampi.

Alkujuuri ja litra vettä.

Sitten kun se on tasaista liejua niin sekoita siihen jauhoa muutamia desilitroja, jotta siitä tulee puuromaista. Tässä vaiheessa sen pitäisi jo kuplia runsaasti tai edes vähän. Jos näin ei ole niin juuri ei ole kovin tehokas ja joudut ehkä kohottamaan sitä pidempään, että se kuplii. Kohota juuri lämpimässä paikassa vähintään yön yli liinalla peitetteynä. Itse kohotan leivän suljetussa uunissa ilman lämpöä, koska se on vedoton ja lämmin paikka. Yleensä tosiaan yön yli riittää, että juuri kuplii kunnolla, mutta joskus saattaa kestää pidempääkin. Muista tällöin lisätä päivittäin noin puoli desiä lisää jauhoa, jotta juuri saa ruokaa.

Kohoamaan menossa oleva taikina.

Seuraavana päivänä ota leipä kohoamasta ja jos se on reilusti kuplikas niin se on valmis leivottavaksi.

Kohonnut taikina.

Sekoita sitten jauhoja juuren puu- tai muovihaarukalla sen verta, että saat siitä hieman tuhdimman, mutta silti vielä juoksevana pysyvän. Tässä vaiheessa uusi juuri erotetaan. Kaada noin 1,5 dl juuresta puhtaaseen purkkiin ja laita jääkaappiin. Sitten sekoita jäljelle jääneeseen juureen mieleisesi määrä suolaa ja niin paljon jauhoja, että siitä tulee tanakkaa, vaikeasti sekoitettavaa ja sementtistä. Sekoita kokoajan sillä isolla haarukalla. Ruistaikinaa ei kannata tehdä koneella tai missään nimessä käsin. Tasoita taikinan pinta esimerkiksi ruokaveitsellä ja piirrä risti pintaan. Laita se taas kohoamaan lämpimään vähintään tunniksi, mutta saa olla mieluusti vaikka useammankin tunnin.

Ensin se näyttää tältä...

Kun taikina on kohonnut mielestäsi tarpeeksi niin ota se esiin ja katso onko se todella kohonnut. 

...ja sitten tältä!

Taikina ei välttämättä kohoa alku aikona hyvin vaikka olisit tehnyt kaiken ohjeen mukaan, mutta älä välitä vaan leivo siitä silti. Kyllä se ajan myötä varmasti paranee! Sitten alkaa itse leivonta:

1.
2.


3.

Ensiksi laita leivinpaperit kahdelle uunipellille ja jauhota ne kohdat joihin laitat leivät (kuva 1.). Sitten jaa taikina neljään yhtäsuureen osaan (kuva 2.). Liiskaa taikinakasat ruisleiviksi (kuva 3.). Jätä leivät noin 2,5 cm paksuisiksi, liian ohut leipä ei yleensä onnistu.

4.
5.
6.

Sitten jauhota ruisleivän reiän kohta ja paina muki siihen tehdäksesi reiän (kuva 4.). Jos olet jauhottanut hyvin leivän niin reikä jää mukiin kivasti (kuva 5.). Tiputa reiät mukista irti pellille leipien viereen niin saat myös neljä ruisnappia (kuva 6.). Sitten huljauta mukia jauhopussissa jos sen reunaan jää kosteaa taikinaa. Näin saat muutkin reiät siististi irti. Rei'itä leipien pinta vielä haarukalla niin ilmakuplia ei pääse syntymään ja saat kauniin pinnan sekä tasaisen paistotuloksen. Voit tehdä myös valmiit leikkausjuovat taikinapyörällä niin kuin postauksen osa 1 alussa olevassa kuvassa. Tämän jälkeen kohota leipiä noin tunti. Tässä vaiheessa ei kannata kohottaa enempää, koska muuten leivät voivat lässähtää ja venähtää.

Reiät leivän pinnassa.
Kun leivät ovat kohonneet niin on paistamisen aika. Ruisleivän paistaminen sähköuunissa on oma taiteenlajinsa. Jokainen uuni on tehoiltaan erilainen ja minullakin meni aikani kun keksin miten itse saan täydellisen paistotuloksen. Alussa leipä jäi liian raa'aksi tai sitten päinvastoin kovettui liikaa. Tämä paisto ohje on meidän suht tehokkaaseen uuniin, mutta sovella sitä, netistä löytyviä paisto-ohjeita ja mahdollisesti uunisi käyttöohjeissa olevia ruisleivän paisto-ohjeita. Mielestäni kaikista oleellisinta on kuitenkin laittaa uunin pohjalle paiston ajaksi pieni vesiastia. Se kosteuttaa uunin ilmaa ja näin ollen ei koveta leipien pintaa liiaksi.

Minä paistan leipiä ensin 250°C 20 minuuttia. Laitan kaksi peltiä aina samaan aikaan uuniin vaikka kiertoilmatoiminto ei olekaan päällä. Kiertoilma kuivattaa liikaa leipiä. Laitan toisen aivan alimmalle tasolle ja toisen toisiksi alimmalle siten, että väliin jää pieni rako. Tämän jälkeen säädän uunin 180 °C ja vaihdan peltien paikat päittäin. Tässä lämmössä paistan leipiä 40 minuuttia. Sitten kytken virran pois uunista ja annan leipien paistua vielä jälkilämmöllä joko seuraavaan aamuun tai vähintään siihen asti kun uuni on vielä lämmin.

Sitten kun leivät ovat viilenneet niin katkaisen kaikki keskeltä halki ja laitan pussiin ja pakastimeen. Kaapissa säilytän syöntileivän aina pakastepussiin suljettuna. Mielestäni se on ihan hyvä tapa, koska se ei silloin kuivu ja ei tarvitse hifistellä rapisevilla paperipusseilla. Leipä kuitenkin kannattaa muistaa syödä sulatuksen jälkeen viimeistään viikossa ettei se ehdi homehtua.

Valmista herkkuleipää!
Tällä ohjeella tehdyn leivän tuloksena pitäisi olla onnistunut ja herkullinen ruisleipä, mutta ainakin itsellä on joskus alussa näitä ongelmia syntynyt:

Kuori on liian kova: Paistoaika luultavasti liian pitkä tai liian kuumassa ja muistithan vesiastian uuniin.
Leipä on sisältä taikinaista: Liian vähän jauhoja tai liian lyhyt paistoaika. Tällainen leipä sotkee leipäveitset, mutta on usein jäähtyneenä ihan syötävää.
Sisältä taikinainen ja päältä kivikova: Liian kuumassa paistettu.
Leipä on litteä ja tiivis: Juuri ei ole toiminut kunnolla, kokeile vaan uudestaan ja ruoki juurta. Se luultavasti parantaa tilannetta. Olet myös ehkä tehnyt leivistä liian ohuita. Tai liikaa jauhoa.

Kuitenkin suurin osa ongelmista ratkeaa kun juuri toimii kunnolla. Itsellä meni noin vajaa puoli vuotta, että juureni oli tarpeeksi tehokas ja opin omat niksini tehdä leipää. Nykyään leipä pyörähtää nopeasti ja siististi ilman suurempaa vaivaa. Minun ohjeitanikaan ei kannata ottaa täytenä totuutena vaan soveltaa niitä omaan tyyliin sopivaksi. Kohotus ajat käytän aina hyvin hyödyksi muissa kotitöissä, kouluhommissa ja joskus myös löhöilyssä!

Heräsikö vielä jotain kysymyksiä ruisleivän valmistuksesta juurella? Kommentoi ihmeessä!

Onnea kaikille ruisleipäkokeiluihin, kyllä leipä tekijänsä palkitsee!

Ruisreikäleivät aidosta leipäjuuresta, osa 1

Tänään vuorossa:
Ruisreikäleipä

Ensimmäiset ikinä leipomani ruisleivät.

Mikä on elämässä kaikista paras makunautinto? Eipä sitä kauan tarvitse miettiä. Tietysti aito ja rukiinen lämmin ruisleipä oivariinilla on se mitä en ikinä vaihtaisi pois. Kuitenkin tavallisten markettien "ruisleipiin" ei mielestäni kannata ropojaan tuhlata. Ne sisältävät useinmiten vehnäjauhoja, hiivaa, siirappia(!), vehnäleseitä ja mitä huttua milloinkin tuoreudesta puhumattakaan. Ne on jotain kummallisia "ruisleipäsiä" ja muita valmiiksi siivutettuja uusavuttomien leipiä. Minä hermostuin tähän viime vuoden syksynä sekä halusin säästää leipäkustannuksissa ja päätin ryhtyä valmistamaan ruisleivät itse. Matka ruisleivän pariin on ollut jännittävä! Säännöllinen tuoreen ruisleivän tuoksu asunnossa, touhuilu juuren ja uusien valmistuskikkojen parissa, onnistuneet leivät ja herkullinen tuoreen leivän maku koukuttavat salakavalasti. Enpä ole sen ensimmäisen kerran jälkeen kuin ostanut aivan satunnaisesti leipää kaupasta. Jauhoja sen sijaan on jo kulunut yksi jos toinenkin kilo.
Ensiksi:
Juuren valmistus

En tiennyt ruisleivän valmistuksesta aloittaessani mitään. Aloitin tutustumalla netissä erilaisiin ruisleipäohjeisiin ja taisin kirjastostakin hakea tietoa. Juurta minulla ei tosiaankaan ollut missään valmiina, joten sen valmistamisesta täytyi aloittaa. Koska en jaksanut mitään pitkäveteisiä ohjeita niin tartuin tähän simppeliin ohjeeseen. Tein homman juurikin niin kuin ohjeessa neuvotaan ja ohje onkin ihan hyvä juuren valmistamiseen. Silloin ostin erikseen ruisjauhoa ja täysjyväruisjauhoa, mutta en usko, että niillä on yhtikäs mitään merkitystä onnistumisen kannalta. Jompikumpi pelkästään käy hyvin. 

Juuri tosiaan kannattaa valmistaa mahdollisimman lämpimässä paikassa. Itsellä kävi niin, että pidin juurta usean päivän kypsymässä kun tuntui ettei sille tapahdu mitään. Sitten kun siirsin sen lämpimämpään paikkaan niin johan se alkoi käymään ja turposikin pitkin pöytiä. Juuri kuitenkin voi ja kannattaakin olla kohoamassa useampiakin päiviä (jos se ei vaan valu pöydille), kunhan muistat sekoittaa siihen päivittäin vähän lisää jauhoa. Linkittämässäni ohjeessa ensimmäinen taikina valmistuu samalla ja siitä otetaan vain juuri talteen. Myöhemmin sen voi ottaa jo aikaisemmin talteen ja siitä kerron lisää postauksessa osa 2. Itse leivon ohjeen mukaisesta määrästä taikinaa, toisin kuin ohjeessa, neljä reikäleipää.

Juuri kypsyy ja kehittyy jatkuvasti kun siitä leivotaan enemmän. Älä missään nimessä odota ensimmäisellä kerralla leipovasi ihanan kuohkeaa ja onnistunutta ruisleipää. Aikavarmasti leipä epäonnistuu, mutta älä silti lannistu sillä silloin on vain yksi suunta ja se on ylöspäin! Linkittämälläni ohjeella tehty leipä voi olla kokeilu ja nyt sitten jatkat minun ohjeilla eteenpäin kun sinulla on oma juuri. Juuren voi saada myös jostain valmiina, mutta siitä en osaa itse sanoa mitään koska omasta mielestäni juuren täytyy olla se ainutlaatuinen juuri, jonka minä vain voin valmistaa. 

Justiinsa taikinasta eristetty juuri.

Oma leipäjuuri on kuin lemmikki, jota hoivataan ja josta pidetään huolta ja välillä sitä syödään. Alussa säilytin juuren muovipussissa pakastimessa, mutta pian huomasin, että se heikentää sen laatua. Nykyisin pidän juuren jääkaapissa kuvanmukaisessa purnukassa ja suosittelenkin tätä kaikille. Juuren täytyy sekoittaa noin ruokalusikallinen jauhoa ja vettä, jos sitä ei noin yli viikkoon leivo uudelleen. Usein uuden jauhon tarpeen huomaa, jos juuren raskaampi massa on painunut pohjaan ja neste noussut pintaan. Juurta voi myös jakaa useammaksi, mutta se kannattaa tehdä leipomisvaiheessa kun juurta otetaan talteen. Juuri on käytännössä ikuinen ellei sitä tapa tai homehduta. 

"And I may be gay
But I can tell you straight away
That I'll become a better father than all of you anyway
So listen!
One day I will become
The father of a son, hallelujah!"

Vaikka The Ark harvemmin yhdistyy ruisleivän valmistukseen niin minulle tuli mieleen tätä kuunnellessani ja leipää leipoessani, että kuinka hienoa olisi säilyttää tämä sama juuri lapsilleni ja lapsenlapsilleni, jotka jatkaisivat sen elämää. Juuresta jää kuitenkin itsellenikin elävä muisto opiskeluajoiltani kun ei ollut rahaa ostaa leipää ja kaipasin rehellistä ruisleipää. Ehkäpä tällä juurella leivotussa leivässä tulee maistumaan kaikki muistot ja hetket, jotka se on kanssani kulkenut ja tulee kulkemaan.

maanantai 26. elokuuta 2013

Kesäkurpitsanauhat avokadopestossa

Tänään vuorossa:
Kesäkurpitsanauhat avokadopestossa


Tämä ruoka on ollut monen asian summa. Halusin kokeilla kesäkurpitsanauhoja pastan sijasta sekä yhdistää avokadopastan ja peston. Lopputulos oli ihan ok! Muutaman asian tekisin seuraavalla kerralla toisin ja ne olenkin kirjannut jo allaolevaan ohjeeseen. Ruoka on tosiaan ihan kylmä, mutta halutessaan kesäkurpitsat ja tomaatit voi pyöräyttää paistinpannun kauttaan. Tähän ruokaan minulla meni reilu 40 minuuttia aikaa ja suurin osa siitä kesäkurpitsan pilkkomiseen. Ruoka riittää kahdelle ihmiselle.

Tähän ruokaan tarvitset:

1 iso kesäkurpitsa
1 iso tai 2 pientä avokadoa
1 lime
1 puska basilikaa
reilu 0,5 dl auringonkukansiemeniä
3 valkosipulinkynttä
3 tomaattia
1/2 tuore punainen chili
0,5 dl parmesaaniraastetta
hieman valkoviinietikkaa
oliivioljyä
mausteeksi kuivattu tilli, pippuri ja merisuola
halutessasi päälle fetaa

Aloitellaanpas kesäkurpitsalla! Leikkaa kanta pois ja siitä toisestakin päästä pieni pala pois haluat. Sitten suikaloi kesäkurpitsa ohuiksi nauhoiksi. Itse toteutin tämän kuorimaveitsellä samalla tavoin kuin puukolla vuolisi puuta. Kun kurpitsa alkaa olla liian pieni niin lopun voi suikaloida veitsellä. Tämä homma oli minulla hieman sotkuista ja vaikeaa, mutta tämän osion voisi myös toteuttaa nopeammin jollakin hienolla kodinkoneella. Itsellänikin olisi ollut kaapissa mummun vanha monitoimikone, mutta halusin saada suikaleista pidempiä, joka ei olisi onnistunut laitteella. Kun koko kesäkurpitsa on suikaloitu niin sekoita siihen mieleisesi määrä oliiviöljyä ja merisuolaa. Kuutio tomaatit ja heitä ne lävikköön, jotta ylimääräinen neste valuu pois. Lisää sitten vasta tomaatit ja silputtu chili messiin ja sekoita. Laita se sitten sivuun odottamaan omaa vuoroaan.

Tässä kuvassa ei niin hehkeän raikkaan väristä kuin se oli oikeasti.

Sitten kastikkeen kimppuun. Halkaise ensin avokado pituussunnaassa, väännä auki, poista kivi, viipaloi hedelmäliha kuoressaan, koverra se ulos lusikalla tehosekoittimeen. Kuori valkosipulit ja laita ne myös sekoittimeen. Purista lime ja laita siitä irronut mehu ja hedelmäliha mukaan. Katko melkein koko basilika mukaan. Lisää vielä auringonkukansiemenet, reilusti pippuria, hujaus tilliä ja mukavasti suolaa. Eikä tässä vielä kaikki sillä lisää kostukkeeksi pikku lirut valkoviinietikkaa ja isompi loraus oliiviöljyä. No niin, nyt sen koneen voi laittaa päälle! Jauha niin kauan kuin kaikki on tasaista.

Tällaista sinäkin saat ihan helposti aikaiseksi!

Tässä vaiheessa voit halutessasi pyöräyttää vielä kesäkurpitsa ja tomaatti seoksen pannun kautta. Sitten ei muuta kuin lisäät kastikkeen (joka muuten sopisi ihan tavallisenkin pastan kanssa!) kesäkurpitsojen ja tomaattien joukoon. Sekoita parmesaaniraaste vielä joukkoon niin se on valmista! Annostele lautasille ja laita päälle hieman basilikaa ja fetaa. Tarjoile ruoka hyvän swengin kanssa, jonka saat aikaiseksi tällä mainiolla musiikkiesityksellä: Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana - Rakkaudella vihaajille


Mukavaa viikonalkua kaikille!

Edit:
Kokeilin kesäkurpitsa-tomaatti-seosta lämmitettynä ja heti tuli herkullisempaa! Suosittelen siis lämmittämään ne. :) 

maanantai 19. elokuuta 2013

Täytetyt munakoisot

Tänään vuorossa:

TÄYTETYT MUNAKOISOT

Munakoisot saivat inspiraationsa kirjan Lyckas i köket: Vegetariskt (2004, Läsförlaget) "Moussaka med sojabönor"-ohjeesta. Muokkasin ohjetta hieman; vaihdoin soijapavut mustapapuihin, en heittänyt munakoisojen sisusta kompostiin vaan laitoin sen täytteeseen, tein kastiketta vähemmän kuin ohjeessa ja muutama ainesosa sai vaihtua parempaan. Myöskin kirjan aika-arvio oli todella optimistinen. Siinä luki yksi tunti 25 minuuttia ja minulla meni hieman vajaa kaksi tuntia. Hommaa tosin voi nopeuttaa esimerkiksi valmiiksi kuorituilla säilyketomaateilla. Tein lisäksi kevyen salaatin pippurissa pyöritellyllä halloumilla. Ohjeella tulee 4 täytettyä munakoisoa.

Tähän ruokaan tarviset:

2 munakoisoa
1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 kypsää tomaattia
yks pikkupurkki tomaattipyretta
1,5 dl valkoviinietikkaa
Yksi purkki mustapapuja
Reilut nokareet voita tai oivariinia (n. 15g)
1 rkl vehnäjauhoa
1,75 dl maitoa
Juustoraastetta
Runsaasti kuivattua oreganoa
Vähän muskottipähkinää jauhettuna
Isot kouralliset tuoretta persiljaa (Koko puskankin voit pistää, jos ostat tätä varten kaupasta.)
Öljyä paistamiseen

Kuori ja silppua sipuli pieneksi. Kuori valkosipulinkynnet. Kalttaa tomaatit ja poista siemenet. Pilko niiden hedelmäliha. Valuta pavut ja huuhtele ne.

Halkaise munakoisot pituussuunnassa keskeltä kahtia jättäen kannat paikalleen. Koverra kaikista suurin osa sisuksesta ulos veistä ja lusikkaa apuna käyttäen. Jätä noin sentti tai puoli senttiä paksut seinämät jäljelle. Kääräise halkaistut munakoisot foolioon siksi aikaa kun valmistat täytteen. Pilko vielä jäljelle jäänyt sisus pienemmäksi.

Sitten lämmitä mieleisesi määrä oljyä pannulla. Kun se on kuuma niin lisää sipulisilppu ja valkosipuli puristettuna. Paista pehmeäksi tai kuullota, miten nyt sitten tykkäät tehdä. Tärkeintä paistella sitä siinä hetkinen. Lisää sitten tomaatit, tomaattipyree kokonaan, munakoisoista jäänyt sisus, valkoviinietikka sekä runsaasti oreganoa. Keittele ja kiehauttele seosta niin, että kosteutta haihtuu siitä jottei se ole enää niin vetistä. Lisääppä sit mustapavut ja persiljasilppu. Sekoita ne messiin ja siirrä seos pois levyltä.

Tältä sen noin suurinpiirtein pitäisi näyttää.
 
Tässä vaiheessa on asiallista laittaa uuni päälle noin 200 asteeseen.

Sitten valmistetaan soosi. Laita voi keskikoiseen kattilaan ja anna sen sulaa sinne. Lisää vehnäjauhot sekoitellen niin kauan kunnes seos on tasainen. Siirrä kattila pois levyltä ja lisää muskottipähkinä sekä maito. Sekoittele taas. Siirrä takaisin levylle ja keittele ja anna kiehua kunnes kastike hieman tanakoituu. Ei se ikinä kuitenkaan kauhean paljon tanakoidu ja varo polttamasta sitä pohjaan! Kaada kastikkeesta noin neljäs osa tomaatti-papu-hommelin sekaan ja sekoittele sinne. Laita loput kastikkeesta odottamaan vuoroaan.

No niin, nyt aletaan olla jo voiton puolella!

Ota munakoisot leivinpellin ja -paperin päälle pois foliosta. Sivele ne kaikki sisäpuolelta oliiviöljyllä jos haluat. Jaa sitten tomaatti-papu-homma kaikkiin neljään puolikkaaseen tasaisesti. Jaa sen jälkeen kastike kaikkien munakoisojen päälle tasaisesti. Ei haittaa vaikka valuu vähän yli! Sitten heittele reilusti herkullista juustoraastetta kaikkien munakoisojen päälle kuorrutuksesi.

Nyt tulee helppo vaihe: laita munakoisot uuniin noin 45 minuutin ajaksi. 

Tässä vaiheessa voit rauhaksiin siivoilla keittiötä, laittaa pöytää valmiiksi, fiilistellä, kurkkia uuniin, valmistaa salaatin rinnalle ja laittaa tämän soimaan:


Huippuhyvä biisi! Reginan laulajan Iisa Pykärin uutta soolotuotantoa.

Niin, mitäs se salaatti oli! Asettelin lautaselle munakoison vierellä hieman lehtisalaattia alimmaiseksi, sitten suikaloitua punasipulia, kurkkuviipaleita ja muutaman kirsikkatomaatin per ruokailija. Päälle paiston halloumia. Ennen paistoa pyöräytin palat vain nopeasti vastarouhitussa mustapippurimurskassa, jotta ne olisivat kauttaaltaan herkullisessa pippurissa. Eikö pienet roiskeet oliiviöljyä sopisikin siihen salaatin päälle vielä hyvin?

Tässä vaiheessa taitaa olla 45 minuuttia jo kulunut munakoisojen uuniin laitosta. Siispä ota ne uunista, asettele lautasille, repäise niiden päälle muutama basilikan lehti ja kokoa salaatti viereen. Sitten vaan herkuttelemaan!

Ensimmäinen postaus: Moikka kaikille!

TERVETULOA KASVISRUOKABLOGINI PARIIN!

Tässä tulee siis kasvisruokablogini ensimmäinen postaus. Aion kirjoitella blogiin epäsäännöllisen säännöllisesti ruokaohjekokeilujani sekä omia ohjeitani. Minulla oli vähän aikaa jo mielessä oman ruokablogin perustaminen, koska olen lukenut jo pidemmän aikaa muiden blogeja. Päätinpä sitten ryhtyä tuumasta toimeen ja laitoin blogin pystyyn. Olen tässä muutaman päivän asetellut tätä ulkoasua. Ehkäpä muutan sitä tässä vielä paremmaksi kun tutustun tämän bloggerin toimintaan enemmän. Eiköhän tällä kuitenkin jo päästä alkuun! :)

Tosiaan kokkailen siis lakto-ovo-kasvisruokaa, jotenka siis maitotuotteet ja munat ovat mukana ohjeissa. Teen myös silloin tällöin vegaanisiakin ruokia ja sellaisia, jotka voi käden käänteessä muuttaa sellaisiksi. Kirjoitan tästä sitten aina kyseisen postauksen perään. Silloin tällöin myös leivon ja teen makeitakin juttuja. Varsinkin joulun aikaan tulee tehtyä enemmän leivonnaisia. Ainakin piparkakkutalo meillä tehdään joka joulu!

Ruuanlaittajana olen hyvin impulsiivinen ja fiilispohjainen. En jaksa tuijotella ravintoainetaulukoita, etsiä terveellisempiä vaihtoehtoja ja ihmetellä jotain kummallista. Silloin kun tehdään hyvää ruokaa niin silloin sitä myös tehdään. Ruokaa täytyy laittaa kaikessa rauhassa ja vetää mutkat suoriksi tinkimättä tietenkään ruuan herkullisuudesta. Kirjoittelen ohjeet blogiin siten kuin haluaisin ne itsellenikin esiteltävän. Usein esimerkiksi aika-arviot on todella optimistisesti arvioitu ja annoskoot ovat useinmiten ihan hiiren annoksia.

Eiköhän se tästä käyntiin lähde, joten eikun vielä kerran tervetuloa seuraamaan blogiani! :)

Myös kissaherra Gaston toivottaa kaikki lukijat tervetulleiksi!